Epävarmuutta ilmassa

Aikamoista pyöritystä on ollut tämä mennyt viikko. Brexit-tyrmistys on muuttunut pettymyksestä huolestumiseen. Skotlannissa asenteet maahanmuuttajia kohtaan eivät vaikuta kärjistyneen kuten Englannissa, mutta huoli kalvaa silti siitä kuinka meitä maahanmuuttajia – niin EU:n kansalaisia kuin muitakin – kohdellaan tulevaisuudessa ja mahdetaanko meidän oikeuksia täällä elämiseen rajoittaa. Monenlaisia uhkakuvia on maalailtu – mitään ei tosin tapahdu vielä aikoihin, mutta pahinta on se epätietoisuus, kukaan kun ei tunnu tietävän mitä tuleman pitää.

Työkavereiden keskuudessa Skotlannin mahdollinen toinen itsenäisyysäänestys on saanut vankkaa kannatusta ja se tuo lisäjännitystä koko tilanteeseen. Myös Skotlannissa asuvat EU:n kansalaiset saisivat ilmeisesti äänestää itsenäisyydestä, kuten edelliselläkin kerralla.
IMG_5510
Kaiken tämän epävarmuuden keskellä on ollut lohduttavaa huomata että elämä jatkuu, niin dramaattiselta kuin se kuulostaakin. Aurinko nousee joka aamu, naapurin koira pissii edelleen meidän takapihalle, kaupassa on käytävä ja sitä rataa.

Minä vietin kesäkuulla viikon Isle of Mullilla (valokuvat ovat siltä reissulta), jonka jälkeen palasin vastahakoisesti takaisin kaupunkiin. Skotlannin luonto on kaunis ja täällä on tilaa, toisin kuin Hollannissa. Meidän seuraava toteutettava unelma (niitä onkin pitkä lista) olisi oman asunnon hankkiminen ja nyt tässä pohdiskellaan josko se oma paikka löytyisi vähän syrjempää, mutta siedettävän ajomatkan päässä kaupungista. Mietityttää myös miten Brexit vaikuttaa asuntojen hintoihin. Lähiaikoina olisi kuitenkin tarkoitus laittaa pyörät pyörimään; ottaa selvää asuntolainoista, ehdoista ja koko ostoprosessista. Lottovoittokin olisi mukava saada jossain välissä 😉
IMG_5615
Ja parin viikon päästä on lähtö Suomeen, tällä kertaa Tonykin tulee mukaan. Muuten kesä sujuu töissä, työvuoroja on mukavasti ja parilla viikolla ihan stressiksi asti, mutta siitä en kyllä valita. Vapaa-ajalla opiskelen – olen täysin koukussa Future Learn-sivun kursseihin, Minnalle erityiskiitos vinkistä! Viime kuukausien aikana olen opiskellut kaikenlaista sosiaalisesta mediasta liikalihavuuteen.
Aurinkoista kesänjatkoa kaikille 🙂
IMG_5561

Advertisements

2016

Iloiset uuden vuoden toivotukset!
Meillä vuosi 2016 otettiin vastaan iloisin ja nöyrin mielin. Ja jännityksellä tietenkin, ties mitä kaikkea tämä vuosi tuokaan mukanaan.

IMG_4704

Minä ja ainakin kuusi terrieriä

Joulu oli mukava, laiska ja lämmin. Vietimme muutaman päivän Tonyn siskon luona Irlannissa – sisko perheineen omistaa kaksi westietä (valkoinen länsiylämaanterrieri) ja paljon aiheeseen liittyvää tilpehööriä 😉
Joulun jälkeisessä alennusmyynnissä huomasin, miten elämä on muuttunut viime vuodesta. Siinä missä ennen etsin alesta korkokenkiä ja konserttipuseroa, painelin nyt suoraa tietä outdoor-liikkeeseen ja löysin sieltä riemukseni edullisen ja paksun fleece-nutun sekä kumpparit. Ja kumppareihin vielä pitkävartiset fleece-sukat! Voi sitä onnea!

Version 2

Tyyny ja Lucky

Kotiin palattua kärvistelin muutaman päivän kuumeessa ja yskässä. Oli siitä se hyöty, että taudin vuoksi kadotin ruokahaluni – pieni paasto olikin tarpeen joulun jälkeen.

Uusi vuosi oli täällä erittäin hiljainen. Siis todella hiljainen, ei raketin rakettia tai pamausta tai papattia koko päivänä, kalenterista piti varmistaa että todella oli uudenvuodenaatto. Puoliltaöin näkyi ja kuului viimein pari köyhää rakettia. Glasgown kaupunkikaan ei järjestänyt ilotulitusta (mikä pettymys), juhlallisuudet keskittyivät ilmeisesti Edinburghiin ja/tai muihin kaupunkeihin. Onneksi oli sentään televisio ja Lontoon ilotulitusshow! Ja tällä kertaa kippistimme kolme kertaa tunnin välein: Suomelle, Hollannille ja Skotlannille!
On se muuten hassua miten me aiemmin Suomessa ja Hollannissa valitettiin jatkuvasta paukkeesta – nyt sitten harmitti kun ei paukkunut ollenkaan!

Mitään lupauksia en tehnyt tälle vuodelle eli en laihduta, en vietä tipatonta tammikuuta (elämä on erittäin tipatonta muutenkin), en aloita uutta harrastusta, enkä ala tekemään vihreitä smoothie-juomia.
Toiveita on tietenkin ja haaveita. Tammikuulle on siunaantunut kaksi työhaastattelua ja sitten toivon kovasti että pääsisin pian Punaisen Ristin ensiapukoulutukseen. Ensiaputaidot olisi saatava ajan tasalle, tällä kertaa englanniksi.
Ja onhan se mukavaa, että kesää kohden mennään ja että päiviin tulee lisää valoa 🙂

Pakkasta

Eilen oli talven ensimmäinen pakkaspäivä – pihat kuurassa ja sellainen mukava kirpeys ilmassa. Kävin talvitamineissa kaupassa (paksu takki, hattu, lämpimät hanskat, välihousutkin jalassa) ja tarkkailin mielenkiinnolla paikallisten pukeutumista. Samalla tavalla nuo näyttivät pukeutuvan kuin silloin kun asteita on +10C; monella (ohut) takki auki, pikkukengät, ei huivia, hattua, hanskoja… On karaistunutta porukkaa tämä, niinkuin hollantilaisetkin. Meidän postimiehelläkin on aina polveen asti ulottuvat shortsit jalassa, kesät talvet. Tytöillä paljaat kintut kouluhameen kanssa, vain muutamalla sukkahousut.

1Collage

Viime viikolla aloitin työt puutarhalla, paljon on uutta muistettavaa ja opittavaa. Ensi sunnuntaina on sitten varsinainen ensimmäinen työvuoro, vähän jo jännittää.
Tälle viikolle kasautuikin kaikenlaista menoa – huomenna on kokous puutarhalla ja iltapäivällä työhaastattelukin, tällä kertaa musiikkialan paikassa joten pitäkää peukkuja että saisin työn. Sitten on vuoden viimeiset kuoroharjoitukset ja olisi esiintyminenkin, mutta minulta se jää väliin sillä lähden muutaman päivän reissulle Newbold Houseen. Käyn siellä moikkaamassa kavereita ja kun palaan kotiin onkin jo viikonloppu, sunnuntaina Tonykin tulee Hollannista. On sitä päivää odotettukin! 🙂

IMG_4615Ja joulua on odotettu myös. Olin jo luopunut toivosta löytää joulukuusen, pienetkin puut tuntuivat olevan täällä ylettömän kalliita. Kunnes kuljin lauantaina Lidlin ohitse ja näin tämän pikku puun – price was right joten ei muuta kuin puu kainaloon ja bussilla kotiin! Suurempaa kuusta ei meidän olkkariin olisi mahtunutkaan, joten tämä oli oiva hankinta.

Lämmintä joulunodotusta teille!