Kevätkuulumiset

Parin kiireisen kuukauden jälkeen on nyt palattu rauhalliseen arkeen. Työt jatkuvat puistossa sekä lipunmyynnissä ja (työ)elämä on asettunut aloilleen. Työtunteja viikossa on noin 13-21 ja jokainen viikko on erilainen. Vähältä piti etteikö työtilanne muuttunut parempaan suuntaan – pari viikkoa sitten olin työhaastattelussa unelmapaikassani, paikallisen orkesterin toimistolla. En kuitenkaan saanut paikkaa, mikä oli katkera pettymys ja se kirvelee vieläkin. Siinä meni muutama päivä että sain ajatukset kasaan ja katseen suunnattua eteenpäin. Ja nostettua hännän taas kerran pystyyn…

IMG_5147Huhtikuussa pääsin käymään pitkästä aikaa Hollannissa (yllä olevassa kuvassa häämöttää tosin Glasgow). Tapasin ystäviä ja entisiä työkavereita sekä osallistuin Ulkosuomalaisparlamentin Keski-Euroopan kokouksiin. Se olikin uusi ja mielenkiintoinen kokemus, ja edustin kokouksissa meidän uutta West of Scotland Finns-järjestöä. Ensi vuonna Keski-Euroopan ryhmä kokoustaa sitten täällä meillä Glasgow’ssa, eli me laitetaan järjestön tyttöjen kanssa hihat heilumaan 😉

IMG_5106

Ardkinglasin linna

Suomalaisen kuoron (Glasgow’n Laulu) kanssa on myös pitänyt kiirettä – esiinnyimme sunnuntaina suomalaisten vappujuhlassa ja pari viikkoa sitten vietimme workshop-viikonlopun tuolla Ardkinglasin linnassa. Linna on rakennettu vuonna 1907 (vaikka näyttääkin vanhemmalta) ja se on edelleen yksityisomistuksessa. Sieltä voi vuokrata tiloja esim. häitä tai muita juhlia varten. Sunnuntaina käytiin vielä kävelemässä kuoron tyttöjen kanssa läheisessä metsässä ja laulaa luikautettiin sielläkin.

IMG_5191

Näkymä linnasta järvelle päin

Ja on kyllä kiva että kohta on jo kesä. Heinäkuulla lennämme Tonyn kanssa Suomeen juhlistamaan äidin ja siskon yhteissynttäreitä. Kesäkuussa lähden todennäkoisesti taas National Trust for Scotlandin työleirille. Olin sellaisella noin kaksi vuotta sitten, muistoja sieltä löytyy tästä ja tästä linkistä. Tällä kertaa paikka olisi vähän etelämpänä, tuolla punaisessa pisteessä:
Screen Shot 2016-05-03 at 16.50.52

Eli keskellä ei mitään, ihanaa 😉

Advertisements

Elämä kantaa eteenpäin

Tällä viikolla kävin työhaastattelussa erään barokkiyhtyeen toimistolla – pettymyksekseni en saanut paikkaa. Aina ei voi voittaa mutta kyllä se silti harmitti. Seuraavana päivänä sähköpostilootaan ilmestyi kutsu tulla tutustumiskäynnille Glasgowlaisen orkesterin toimistolle – he ovat lähiaikoina etsimässä henkilökuntaa joten ties vaikka meillä mätsäisi.

Rest and be thankful-pysähdyspaikka

Rest and be thankful-pysähdyspaikka

Tulevalla viikolla menen myös työhaastatteluun Punaisen Ristin toimistolle, kyseessä on siis palkattu työ. Osana haastattelua minun pitää pitää esitelmä projektista jonka olen toteuttanut. Eilen ja tänään olenkin askarrellut Power Pointin kimpussa, sitä en ollutkaan käyttänyt sitten opiskeluaikojen. Hauskaa näpertelyä ja mikäs tässä kun on aikaa. Nyt pitäisi vielä harjoitella sujuvasanainen kertomus valokuvien ja diojen seuraksi…

Inveraray

Inveraray

Inveraray

Inveraray

Inverarayn linna

Inverarayn linna

Viime viikkoina kävimme kahdella autoreissulla Conradin ja lasten kanssa. Ensimmäisellä reissulla ajoimme Inveraray-kylään. Jestas miten kauniit näkymät matkan varrella (ylin kuva)! Aurinkokin paistoi ja oli vuoden lämpimin päivä, +28C! Ja minä kun luulin että täällä on kylmä ja sataa melkein joka päivä 🙂 Kylässä on upea linna (valmistunut vuonna 1789), minä sanoin Disney-linnaksi, niin satumaiselta se näytti. Tarkkaavainen lukija saattaa myös muistaa linnan Downton Abbeyn siitä jaksosta, missä perhe matkustaa Skotlantiin vierailulle ja metsästämään. Linnassa asuu edelleen Campbellien perhe, joka on hallinnut aluetta usean vuosisadan ajan. Osa linnasta ja puutarhasta on avoinna yleisölle.
PicMonkey CollagePari päivää sitten suuntasimme rannikolle Ayr- ja Troon-paikkakunnille. Helteestä ei ollut tietoakaan, mutta rannalla tarkeni kuljeskella ja oli hyvä hengittää raikasta meri-ilmaa.

Merenranta Troon-kylässä

Merenranta Troon-kylässä

Elämä täällä jatkuu siis rauhallisesti. Itse asiassa todella rauhallisesti, sillä Tony on nyt muutaman päivän Irlannissa ja matkustaa loppuviikosta Hollantiin töihin. Minä keksin, että on aika kohentaa omaa ulkonäköä ja olemusta, joten kirjauduin eilen kuntosalille ja varasin huomiseksi kampaaja-ajan. En edes muista milloin olisin viimeksi käynyt kampaajalla ja tukka alkaa näyttää roikkuvalta mopilta. Joka päivälle riittää siis pientä ohjelmaa ja hei, olen saanut jo suomalaisen kaverinkin! Tutustuin häneen niinkin hauskasti kuin lainaamalla hänelle tikkaita Facebook-ryhmän kautta 😀
Näin se elämä kantaa.